Maksuttomuus – sovittelutoimiston palvelut kuuluvat kaikille
Monella on se käsitys, että riidan tai rikoksen selvittäminen virallista tietä tarkoittaa automaattisesti kuluja: juristeja, oikeuskuluja, pitkiä prosesseja. Siksi tieto siitä, että sovittelutoimiston palvelut ovat kaikille maksuttomia, yllättää usein.
Maksuttomuus ei ole sivuseikka. Se on tietoinen periaate, joka tekee sovittelusta saavutettavan – riippumatta siitä, kuinka paljon rahaa tai resursseja ihmisellä on.
Kuka järjestää ja maksaa?
Rikos- ja riita-asioiden sovittelu on lakisääteinen julkinen palvelu, jota ohjaa ja valvoo kansallisella tasolla Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Palvelua tuotetaan ympäri Suomen 18 sovittelutoimiston ja yhteensä 32 toimipisteen verkostossa. Hallitus on esittänyt, että sovittelutoiminta siirtyy vuonna 2027 oikeusministeriön alaisuuteen perustettavaan Oikeuspalveluvirastoon – käytännön toiminta ja palvelujen maksuttomuus säilyvät kuitenkin ennallaan.
Sovittelutoimistojen rahoitus tulee julkisista varoista, joten osapuolilta ei peritä mitään. Ei tapaamismaksuja, ei hallinnollisia kuluja, ei korvausta sovittelijoiden ajasta. Palvelu on käytettävissä kokonaan ilman omavastuuta.
Mitä palveluita sovittelutoimistoilta saa?
Sovittelutoimistot käsittelevät sekä rikosasioita että riita-asioita. Tyypillisiä soviteltavia asioita ovat esimerkiksi pahoinpitely, vahingonteko, varkaus, naapuririidat ja koulukiusaaminen. Asumisrauhaan liittyviin naapuruusristiriitoihin on erikoistunut myös Asumisrauhan keskus.
Sovittelutoimistolla on erityisjärjestelyjä myös tiettyihin tilanteisiin:
- Nuoret. Alaikäiset voivat osallistua sovitteluun huoltajan luvalla ja tuella. Nuori itse on sovittelun päähenkilö, mutta huoltajalla on oikeus olla läsnä tapaamisissa ja osallistua keskusteluun tarvittaessa. Nuorille suunnattu sovittelu on usein erityisen tärkeää – se antaa mahdollisuuden ottaa vastuu omista teoista ja oppia ilman, että asioiden täytyy edetä oikeuteen asti.
- Koulut. Opettaja, rehtori tai koulukuraattori voi ottaa yhteyttä suoraan lähimpään sovittelutoimistoon koulussa tapahtuneessa konfliktissa. Sovittelutoimisto auttaa arvioimaan, sopiiko tilanne sovitteluun ja miten prosessi kannattaa käynnistää.
- Lähisuhdeväkivalta. Tähän kohtaan liittyy tärkeä lakimuutos: 1.1.2025 voimaan tulleella lailla (HE 130/2024) lähisuhdeväkivaltatapauksien sovittelu kiellettiin Suomessa kokonaan. Taustalla on Euroopan neuvoston asiantuntijaelimen GREVIO:n huoli siitä, että sovittelu saattoi asettaa uhrin alttiiksi paineelle silloin, kun tekijällä on valta-asema suhteessa uhriin. Muutos vahvistaa uhrin oikeusturvaa ja varmistaa, että lähisuhdeväkivalta johtaa rikosprosessiin eikä sovittelulla voida kiertää rikosoikeudellista vastuuta. Ainoa poikkeus koskee alaikäisiä: jos alaikäinen on tehnyt lievän rikoksen huoltajaansa tai sukulaistaan kohtaan, sovittelu on edelleen mahdollista. Tässä tilanteessa valta-asetelma on erilainen, eikä sama suojelutarve koske aikuista osapuolta samalla tavalla.
Kuka voi hakeutua sovitteluun ja miten?
Sovittelualoitteen voi tehdä:
- rikoksen tai riidan osapuoli itse
- alaikäisen huoltaja tai laillinen edustaja
- täysi-ikäisen vajaavaltaisen edunvalvoja
- poliisi, syyttäjä tai muu viranomainen
Aloitteen tekeminen on helppoa. Sen voi jättää sähköisesti oman alueen sovittelutoimistolle tai tulostettavalla lomakkeella. Asian käsittelee se toimisto, jonka alueella rikos tai riita on tapahtunut. Jos et ole varma, mikä toimisto on oma, THL:n sivuilta löytyy ajantasainen yhteystietolista kaikille sovittelutoimistoille.
Sovittelutoimisto arvioi jokaisen asian soveltuvuuden sovitteluun ennen prosessin käynnistämistä. Aloitteen tekeminen ei siis tarkoita automaattisesti, että sovittelu käynnistyy – mutta se on aina hyvä ensiaskel.
Maksuttomuus on enemmän kuin käytännön etu
On houkuttelevaa ajatella maksuttomuutta vain taloudellisena helpotuksena. Mutta sillä on myös syvempi merkitys.
Kun palvelu ei maksa mitään, kynnys ottaa yhteyttä madaltuu. Ihminen, jolla on vähän rahaa, ei jää ilman mahdollisuutta selvittää tilannettaan. Nuori, jonka vanhemmilla ei ole varaa juristiin, pääsee yhtä lailla prosessin piiriin. Naapuririidat ja pienet rikosasiat, joista ei ole taloudellista järkeä viedä oikeuteen, saavat väylän tulla käsitellyiksi.
Maksuttomuus on siis osa laajempaa periaatetta: rikos- ja riita-asioiden sovittelu on yhteinen palvelu, joka kuuluu kaikille – ei vain niille, joilla on siihen varaa.
Entä työyhteisösovittelu?
Maksuttomuus koskee rikos- ja riita-asioiden sovittelua, joka on lakisääteinen julkinen palvelu. Työyhteisösovittelu on eri asia: se on työnantajan hankkima palvelu, ja työnantaja vastaa sen kustannuksista. Työyhteisösovittelun hinnan löydät täältä. Työntekijälle osallistuminen ei maksa mitään. Sovittelu tehdään yleensä työajalla, eikä kenenkään tarvitse maksaa omaa osuuttaan. Kustannus kannattaa suhteuttaa siihen, mitä ratkaisematon konflikti maksaa: sairauspoissaoloja, vaihtuvuutta, heikentynyttä työn sujuvuutta ja esihenkilöiden aikaa, joka kuluu tilanteen paikkailuun. Pitkittynyt riita on lähes aina kalliimpi kuin sen selvittäminen. Tärkeää on myös tämä: vaikka työnantaja maksaa sovittelun, sovittelija ei ole työnantajan asialla. Puolueettomuus koskee kaikkia osapuolia samalla tavalla, myös sitä, joka laskun maksaa.
Lisätietoa ja yhteystiedot:
- Rikos- ja riita-asioiden sovittelu – THL
- Sovittelualoite – sovittelu.fi
- Tietoa sovittelusta nuorille – THL
- Tietoa sovittelusta kouluille – THL
- Väkivaltarikosasioiden sovittelu – THL
- Sovittelutoimistojen yhteystiedot – THL
- Lähisuhdeväkivaltatapauksia ei enää sovitella 2025 alkaen – STM
- HE 130/2024 – Eduskunta
Tässä blogisarjassa käymme läpi sovittelun keskeisiä periaatteita. Seuraavaksi vuorossa on katsaus siihen, mitä kaikkea sovittelutoimistot tarjoavat – ja miten niiden palvelut sopivat erilaisiin tilanteisiin.