Sovittelutoimisto – mitä sieltä saa ja kenelle se on tarkoitettu?
Sovittelutoimisto on monelle tuttu nimi, mutta sen todellinen sisältö jää helposti epäselväksi. Mitä siellä oikeastaan tehdään? Ketkä voivat hakeutua palveluihin? Ja miten koko prosessi etenee? Tässä kirjoituksessa käymme sen kaikki läpi.
Sovittelutoimisto osana julkista palvelujärjestelmää
Rikos- ja riita-asioiden sovittelu on lakisääteinen julkinen palvelu, jota ohjaa ja valvoo tällä hetkellä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Palvelua tuotetaan ympäri Suomen 18 sovittelutoimiston ja yhteensä 32 toimipisteen verkostossa – eli lähes jokaiselle paikkakunnalle löytyy oma reitti palvelujen piiriin. Hallitus on esittänyt, että sovittelutoiminta siirtyy vuonna 2027 oikeusministeriön alaisuuteen perustettavaan Oikeuspalveluvirastoon. Muutos koskee hallinnollista vastuuta – vapaaehtoissovittelijat jatkavat työtään ja palvelut säilyvät maksuttomina.
Palvelu on kaikille osapuolille maksuton.
Mitä sovittelutoimistossa tehdään
Sovittelutoimiston ydintehtävä on järjestää kohtaamisia. Rikoksen tai riidan osapuolet tapaavat toisensa koulutettujen vapaaehtoissovittelijoiden avustuksella. Tapaamisessa on tilaa puhua siitä, mitä tapahtui, miltä se tuntui ja mitä siitä seurasi – molempien näkökulmasta.
Sovittelijat eivät tee päätöksiä puolesta eivätkä ratkaise oikeudellista syyllisyyttä. He pitävät keskustelun rakentavana ja auttavat osapuolia löytämään oman ratkaisunsa. Jos sopimukseen päästään, se on osapuolten itse muotoilema ja juridisesti sitova.
Tyypillisiä sovitteluun soveltuvia asioita ovat:
- pahoinpitely ja muut väkivaltarikokset
- varkaus, vahingonteko ja muut omaisuusrikokset
- naapuruusriidat
- koulukiusaaminen
Sovittelu on mahdollista myös alle 15-vuotiaiden tapauksissa, vaikka rikosoikeudellinen vastuu ei tässä ikäryhmässä vielä täyty.
Asumisrauhaan liittyviin naapuruusristiriitoihin on erikoistunut myös Asumisrauhan keskus, joka tarjoaa naapuruussovittelua ja neuvontaa.
Kenelle palvelut on tarkoitettu?
- Aikuiset voivat hakeutua sovitteluun itse, kun kyse on rikoksesta tai riidasta, johon he ovat osallisina.
- Nuoret ovat sovittelun piirissä omana kohderyhmänään. Alle 18-vuotias tarvitsee huoltajan luvan osallistumiseen, ja huoltajalla on oikeus olla läsnä tapaamisissa. Nuori itse on kuitenkin prosessin päähenkilö – hän saa äänensä kuuluviin ja voi ottaa vastuun omista teoistaan ilman, että asia etenee automaattisesti oikeuteen.
- Koulut voivat ottaa suoraan yhteyttä lähimpään sovittelutoimistoon. Opettaja, rehtori tai koulukuraattori voi pyytää arviota siitä, soveltuuko tilanne sovitteluun. Koulukiusaaminen ja koulussa tapahtuneet rikosasiat ovat tyypillisiä esimerkkejä.
- Lähisuhdeväkivalta on tärkeä erityistilanne. 1.1.2025 voimaan tulleella lakimuutoksella (HE 130/2024) lähisuhdeväkivaltatapauksien sovittelu kiellettiin. Aiemmin käytössä ollut menettely, jossa poliisi tai syyttäjä saattoi tehdä sovittelualoitteen, ei enää ole mahdollinen. Ainoa poikkeus koskee alaikäistä, joka on tehnyt lievän rikoksen omaa huoltajaansa tai sukulaistaan kohtaan.
Miten prosessi etenee käytännössä?
Sovitteluprosessi etenee selkeissä vaiheissa:
- 1. Sovittelualoite. Aloitteen voi tehdä joku osapuolista itse, huoltaja, edunvalvoja tai viranomainen kuten poliisi tai syyttäjä. Aloitteen voi jättää sähköisesti tai lomakkeella oman alueen sovittelutoimistolle.
- 2. Soveltuvuuden arviointi. Sovittelutoimisto arvioi, sopiiko asia sovitteluun ja voivatko osapuolet osallistua rakentavasti. Arviointivaiheessa osapuolille kerrotaan sovittelun kulusta, heidän asemastaan prosessissa ja saatavilla olevista tukipalveluista.
- 3. Valmistelu. Jos asia hyväksytään sovitteluun, kaksi koulutettua vapaaehtoissovittelijaa ottavat sen vastuulleen. He valmistautuvat tapaamiseen yhdessä.
- 4. Tapaaminen. Osapuolet kohtaavat sovittelijoiden johdolla. Tapaamiseen voi osallistua tarvittaessa myös tukihenkilö, tulkki tai alaikäisen huoltaja. Osapuolet ovat itse aktiivisia: he määrittelevät omat tavoitteensa ja etsivät ratkaisun yhdessä.
- 5. Sopimus. Jos yhteinen ratkaisu löytyy, osapuolet allekirjoittavat sopimuksen. Sopimuksessa voidaan sopia esimerkiksi vahingonkorvauksista, pahoitteluista tai muista sovituista toimista.
- 6. Seuranta. Sovittelutoimisto seuraa sopimuksen toteutumista ja lähettää sen tiedoksi oikeusviranomaisille. Raha- ja työkorvausten osalta seuranta on aina pakollista.
Sovittelijat ovat koulutettuja vapaaehtoisia, jotka toimivat sovittelutoimiston ohjauksessa ja valvonnassa. He eivät ole juristeja tai viranomaisia, vaan tavallisia ihmisiä, jotka on koulutettu neutraaliin ja luottamukselliseen työskentelyyn. Yleensä tapaamisessa on kaksi sovittelijaa yhtä aikaa.
Miten löydät oman sovittelutoimistosi?
Yhteydenotto on helppoa: THL:n sivuilta löytyy ajantasainen lista kaikista sovittelutoimistoista yhteystietoineen. Asian käsittelee se toimisto, jonka alueella rikos tai riita on tapahtunut.
Lisätietoa ja yhteystiedot:
- Rikos- ja riita-asioiden sovittelu – THL
- Sovittelu siirtyy Oikeuspalveluvirastoon 2027 – Oikeusministe
- Mitä sovittelu tarkoittaa? – THL
- Sovittelualoite – sovittelu.fi
- Tietoa sovittelusta nuorille – THL
- Tietoa sovittelusta kouluille – THL
- Sovittelutoimistojen yhteystiedot – THL
- Lähisuhdeväkivaltatapauksia ei enää sovitella 2025 alkaen – STM